VILHO LAMPI -MUSEON KESÄNÄYTTELYT 2017
8.6. – 2.7. Lakeuden helmet
6.7. – 27.8. Matti Lampi 70 v. -juhlanäyttely

Kesänäyttelyt kuuluvat museon pääsylipun hintaan.

VILHO LAMPI

LAPSUUS

Lammen perheen esikoinen taidemaalari Vilho Henrik syntyi Oulussa 19. heinäkuuta 1898. Hän eli lapsuutensa kaupungin Kakaravaaralla Köyhäinhuoneenkadulla, nykyisessä Koulu- ja Heikinkadun kulmauksessa.

Sisaruskatraan kasvaessa kahdeksanlapsinen perhe muutti talvella 1909 Matinlaurin maatilalle Liminkaan. Päivittäinen elämä keskittyi maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Myös lapset osallistuivat arjen askareisiin sen minkä leikit ja koulunkäynti antoivat myöten.

NUORUUS

Nuori Vilho Lampi oli monipuolinen taiteilijalahjakkuus. Kuvataiteiden ohella myös kirjalliset haasteet kirvoittivat mieltä. Lukemisen lomassa hän kirjoitti erilaisia tekstejä, runoja, puheita ja aforismeja sekä harrasti lausumista ja näyttelemistä.


TAITEILIJAURAN ALKUVAIHEET

Syksyllä 1921 Vilho muutti Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa alkavien opintojensa vuoksi Helsinkiin. Maineikkaan koulun opettajina toimivat mm. Alvar Cavén, Marcus Collin, Eero Järnefelt, Ilmari Aalto ja Uuno Alanko. Oppilaana Vilho Lampi oli ahkera, tuottelias ja nopea. Hänen persoonallinen vapaa tyylinsä ja taidokas ilmaisunsa saivat tunnustusta stipendien ja ensipalkintojen muodossa.

Opiskeluvuosien jälkeen vastavalmistunut taiteilija palasi vuonna 1925 takaisin kotitilalleen pohjoiseen. Hän keskittyi maatilan töihin, mutta jatkoi myös maalausten tekemistä.

Limingassa Vilho maalasi useita asetelmia, henkilökuvia ja miljöitä kotinurkilta tutuista esineistä, malleista ja maisemista. Hän osallistui vuoden 1928 Helsingin Taidehallin avajaisnäyttelyyn, jossa hänen teoksensa herättivät niin ihastusta kuin vihastustakin kriitikoiden keskuudessa. Voimakkaan ekspressionistiset maalaukset saivat erityisesti myönteistä huomiota ranskalaislehtien toimittajilta, jotka näkivät rohkeassa lakeudenmaalarissa kyvykkään tekijän.

TAITEILIJAELÄMÄÄ

Vilho Lammen ura taiteilijana oli jo vakiintunut, kun hän piti ensimmäisen ja ainoan yksityisnäyttelynsä Oulussa tammi-helmikuussa 1931. Lähes puolet 53 teoksen näyttelykokonaisuudesta myytiin. Taiteilija oli tyytyväinen: ”Näyttelyni Oulussa meneskeli aika hyvin. Harrastusta näyttelyihin ja mielenkiintoa on kyllä olemassa.”

Menestyksekkään yksityisnäyttelyn jälkeen Vilho päätti hyödyntää vielä käyttämättä olevan 1000 markan stipendinsä. Pariisi oli luonteva määränpää ekspressionismista kiinnostuneelle taiteilijalle. Lampi matkusti taiteen metropoliin maaliskuun 1931 lopulla. Hän suoritti taideopintoja Académie Scandinavessa, Maison Watteaussa sekä suomalaisten kollegoiden suosimassa Académie Colarossissa. Toukokuun 29. päivä Vilho Lampi palasi Helsinkiin mukanaan parikymmentä pienikokoista öljy-, akvarelli- ja pastellimaalausta.

VIIMEISET VUODET

Taiteilijan kiivas työskentely ja ahkera uurastus tuottivat seuraavina vuosina tulosta. Vuonna 1934 hänet palkittiin Ahlströmin rahaston 5000 markan stipendillä, Kordelinin säätiön apurahalla ja 1935 Hovingin säätiön matkastipendillä. Haaveissa siinsi opintomatka Italiaan. Lampi osallistui yhä useampiin yhteisnäyttelyihin ja teoksia oli esillä myös ulkomailla Neuvostoliitossa, Saksassa ja Latviassa. Lisäksi hän sai tunnustusta valtion taidekilpailuista, joissa sijoittui viidennelle sekä jaetulle toiselle sijalle Sam Vannin kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa ensimmäinen palkinto jäi jakamatta. Vilho Lammen tulevaisuus näytti lupaavalta taiteen kentällä, vaikkei hän edelleenkään ollut kriitikoiden suosikki.

Alkuvuodesta 1936 hän työsti intensiivisesti uutta versiota paria vuotta aikaisemmin valmistuneesta Äidin haudalla –teoksesta. Aihe kuvasi hänen veljensä perhettä kohdannutta tragediaa. Aikaisempi vuoden 1933 maalaus oli ollut esillä Taidehallin näyttelyssä ja taiteilijan aikomuksena lienee ollut lähettää tekeillä oleva suurempi samanaiheinen teos seuraavaan vuosinäyttelyyn. Maalaus jäi kuitenkin lopullisesti kesken. Vuoden 1933 versio maalauksesta on nähtävillä Vilho Lampi –museon kokoelmissa.

LAMMEN PERINTÖ

Liminkalaisen taidemaalarin elämä päättyi v. 1936 Oulun Merikoskeen.

Surevien omaisten ja ystävien rinnalla Vilho Lammen varhainen kuolema oli menetys myös suomalaiselle taiteen kentälle. Itsenäisyyspäivänä 6.12.1936 taiteilijan pohjalaiset ystäväkollegat järjestivät muistonäyttelyn Oulun Seurahuoneella. Näyttelyssä oli piirustusten ja akvarellien lisäksi esillä 65 maalausta.

Oulun Merikoskikerhon järjestämä Juho Mäkelän ja Vilho Lammen yhteismuistonäyttely vuonna 1950 saavutti suuren yleisösuosion. Lammen teokset saivat runsaasti huomiota ja hänen kunniakseen järjestettiin vielä useita muistonäyttelyitä eri puolella Suomea.

Sittemmin liminkalaismestarin maalauksia on hankittu useisiin yksityisiin ja julkisiin taidekokoelmiin. Hänen teoksiaan on esitelty laajasti niin koti- kuin ulkomaisissakin taiteen esillepanoissa. Lammen tuotantoa ja elämää on lisäksi käsitelty lukuisissa lehtikirjoituksissa sekä taide- ja kulttuurijulkaisuissa. Limingassa vaikuttaa myös Vilho Lampi –seura ry, joka vaalii taiteilijan muistoa, tutkii ja tekee tunnetuksi hänen perintöään sekä ylläpitää taiteilijan nimikkomuseota. Vuosikymmenien saatossa taidemaalari Lampi on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suomalaisen taidehistorian merkkihahmona.

Teksti on tiivistelmää Oulun taidemuseon taidemaalari Vilho Lammen elämää ja tuotantoa esittelevästä verkkojulkaisusta

MAISEMAN JA MIELEN TULKITSIJA  – TAIDEMAALARI VILHO LAMPI

http://vilholampi.ouka.fi/